Tämä koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka työnsä kautta ovat kehittämässä tai johtamassa organisaatiota ja ovat työssään muutoksen eri piirteiden ja ilmiöiden kanssa tekemisissä. Koulutuksen tavoitteena on auttaa kehittäjiä ja johtajia laajentamaan toimintamahdollisuuksiaan muutoshankkeiden kanssa työskennellessään.
Koulutus avaa organisoitumiseen ja organisaatiomuutokseen liittyvien ajattelumallien periaatteita. Osallistujille se tarkoittaa omien kehittämiseen ja muutokseen liittyvien ajattelumallien tarkastelua, haastamista ja uudelleen rakentamista – eli otsikkoa mukaillen myös oman ajattelun elävöittämistä.
Muutoksia edistävien toimijoiden rooli organisaatioissa on muuttunut. Muutoksen tekemiseen ei enään riitä, että luodaan alussa johtoajatus tai kuva, joka sitten implementoidaan. Nyt ollaan siirrytty aikaan, jossa pitää muutosta jäsentää jatkuvana kehkeytymisenä, prosessina. Yhteisöjen toimijoiden on löydettävä tapoja mitata muuttumista, arvioida muuttumisen merkitystä ja oppia sovittautumaan entistä paremmin muuttuvaan ympäristöön. Prosessimaisuuden viitekehys vapauttaa kehittäjän ja johdon tekemään arvokasta työtä ajantasaisen tilanneymmärryksen kanssa sen sijaan, että he yrittävät viedä väkisin läpi muutosta.
Organisaatiolle on tärkeää pysyä elävänä ja kehittyvänä muuttuvissa olosuhteissa, vaikka kaikki muutokseen liittyvä ei suinkaan suju kitkattomasti. Kehittäjä pyrkii auttamaan organisaation elävänä pysymistä kohtaamalla esimerkiksi muutosvastarintaa, ristiriitoja ja jännitteitä, pinnan alla tapahtuvaa vaikuttamista, reaktiivista toimintaorientoituneisuutta, innovaatiotarpeita, ja erilaisia yksilöpsykologian ja ryhmädynamiikan ilmiöitä.
Muutoksia tapahtuu koko ajan, toisinaan toivotun kaltaisia ja toisinaan hyvinkin yllättävään suuntaan. Muuttumisen moninaisuuden kanssa pitää oppia työskentelemään. Se voi tarkoittaa samaa kuin itämaisten kamppailulajien periatteet: käytä elämän ja liikkeen voimaa hyödyksesi, älä kamppaile sitä vastaan.
Jakson alustusvideot kertovat organisaatioista ja yhteistyöstä. Organisaatiomuutoksen taustalla ovat ajattelutapamme ja käyttämämme kieli. Ne muodostavat usein työyhteisöissä huomaamattomasti rajoja, joiden kautta kehittämisen prosessit määrittyvät. Työyhteisöillä on myös menneisyys, joka vaikuttaa nykyisyyteen mm. sitä kautta, että sieltä kumpuaa kokemuksia ja uskomuksia siitä, mitä pidetään mahdollisena toimintana ja mitä ei.
Oppimisteemat: organisaatioiden ja kehittämisen hahmottaminen oppimisen perustuvina toimintaa uudistuvina prosesseina; systeemisen ajattelun perusideat; yhteisöohjautuvuuden perusideat.
Välitehtävä: antropologina eli kulttuurintutkijana organisaatiossa – havainnoi, mitä organisaatiossasi tapahtuu suhteessa muuttumiseen, millaisia ovat halutut ja ei-halutut ilmiöt
Jaksossa on kyse jännitteestä, joka syntyy nykyisen ja tavoitellun toimintatavan kohtaamisesta. Tilanne on yleensä se, että nykyisillä toimintatavoilla ei päästä haluttuihin päämääriin. Siksi tarvitaan jotain muuta – joka on osin tuntematonta. Kehittämistyö on luonteeltaan tuntemattoman muotoilua oman tai asiakasorganisaation kanssa.
Oppimisteemat: omien kehittämiseen liittyvien toiminta- ja ajatusmallien tunnistaminen; tuntemattoman, epämääräisen, muodostuvan kanssa toimimisen logiikkaa; kollektiivisen mielikuvituksen rooli uusien vaihtoehtojen kehittämisessä.
Välitehtävä: Palaverin kuunteleminen ja kuullun jäsentäminen. Miten/millainen yhteinen ajattelu rakentuu keskustelun seurauksena?
Kehittäjä auttaa organisaatiota näkemään itseään kytkeytyneenä osaksi suurempia kokonaisuuksia että suhteessa arkisiin toimintamalleihin. Tekemällä asioiden ja ihmisten välisiä vaikutussuhteita näkyväksi ja ymmärtämällä niiden toiminnan luonnetta kirkastuu kuinka jokainen vaikuttaa ja tulee vaikutetuksi. Johtajuus kuuluu kaikille on yhteisöllisiä kyvykkyyksiä esiin nostava ajatus, joka edellyttää uusien työtapojen soveltamista ja luomista.
Oppimisteemat: tilanneymmäryksen luomiseen tarvitaan systeemisten työkarttoja; vertaispohjaisten toiminta- ja kehittämistapojen käyttäminen, systeemiset peruskyvykkyydet tiedonvaihto, vallankäyttö ja ajattelumallit
Välitehtävä: Yhteisöllisen jännitteen havainnointi ja visualisointi.
Muodostamme käsitystä siitä, keitä ja millaisia olemme konsultin ja kehittäjän roolissa. Millaiselle kokonaiskuvalle ja (mahdollisesti koherentille) työtavalle kehittämisprosessi rakentuu? Miten ajatukset yhteisöohjautuvuudesta ja systeemisyydestä toteutuvat omassa käytännön kehittämistyössä?
Oppimisteemat: kehittämistyön ankkureina toimivat periaatteet, ajattelumallit ja kieli
Välitehtävä: osallistujat tapaavat pienryhmissä. Tehtävänä hahmottaa jokin oma kehittymisprosessi käyttäen yhteisöohjautuvuuden ja systeemisyyden työkaluja. Ryhmä kirjaa muistiinpanot Howspaceen.
Keskustelutilaisuus siitä, mitä kukin osallistuja on oppinut omista työtavoista ja työidentiteetistä. Ryhmä keskustelee Howspacen kirjaukssta ja tuottaa näkemyksiä konsultatiivisen työotteen kokonaiskuvasta. Osallistujien kehittämisprosessien tutkimista. Kesto: 1 h.
Koulutus perustuu tukevasti yhteisöohjautuvuuden ja systeemisyyden näkökulmiin ja ratkaisumalleihin jotka auttavat näkemään muuttumisen todellisuutta uudessa valossa ja luomaan toimivampia työskentelytapoja muutoksen kanssa etenemiseen. Emme tarjoa 7 askeleen kaavaa, vaan mahdollisuuden syventää ymmärrystä inhimillisten organismien toiminnasta ja kehittymisestä.
Kouluttajina FT, dosentti Perttu Salovaara ja organisaatipsykologi Jukka-Pekka Heikkilä.
Perttu on erikoistunut johtamisen, yhteistyön ja itse- ja yhteisöohjautuvien organisaatioiden kehittämiseen. Häneltä on vasta ilmestynyt valmennuksen teemoihin perehtyvä teos Yhteisöohjautuvuuden käsikirja – kohti uusia organisoitumisen tapoja.
Jukka-Pekka on perehtynyt systeemisten ajattelumallien soveltamiseen organisaatioiden kehittämisessä. Häneltä on vasta ilmestynyt kirja Systeeminen konsultointi – ajattelumalleja ja työtapoja.
Verkkokoulutus
Hinta 490€ + alv (hinta sisältää Yhteisöohjautuvuuden käsikirja, Systeeminen konsultointi ja Uudistumiskyky ja piilevät käsikirjoitukset kirjat)
