Puheenvuoroja

Hermanni Hyytiälä ja Risto Puutio Ajattele työyhteisöä, jonka jäsenet kertovat tyytymättömyydestään, joka syntyy köyhtyneestä yhteisöllisyydestä ja ohentuneesta johtamisesta. Kun kysyt tarkemmin, kuulet esimerkin yhteisön palaverikäytännöstä, joka on siirretty etäyhteydellä toteutettavaksi. Alussa ihmiset pitivät kameroita päällä mutta vähitellen yksi ja hänen perässään toinen alkoi sulkea kameraansa palaverien ajaksi. Samalla yhteiselle keskustelulle varattu aika alkoi käydä tarpeettomaksi […]

Mitä kvanttiajattelu voi avata organisaatioiden ja yhteisöjen kehittämisessä? Miksi psykologin, työnohjaajan, konsultin tai organisaatiokehittäjän kannattaisi pysähtyä kvanttiajattelun äärelle? Kysymys on aiheellinen. Kvanttifysiikka vie meidät aineen ja valon ilmiöihin atomien ja subatomaaristen tapahtumien tasolla. Siellä kaikki ei avaudu arkikokemuksesta tutun logiikan kautta. Klassinen fysiikka ei yksin riitä kuvaamaan kaikkia tämän mittakaavan ilmiöitä, vaan tarvitaan kvanttimekaniikan käsitteitä […]

Taide, merkit ja organisaatioanalyyttinen työnohjaus Mitä taide voi opettaa työnohjaukselle? Paljon, erityisesti silloin, kun työnohjausta tarkastellaan organisaatioanalyyttisesta näkökulmasta, taide voi auttaa näkemään jotakin hyvin olennaista, esimerkiksi sen, että kokemus tilanteesta, siitä syntyvä mielikuva, kokemuksen sanallinen kuvaus ja sille annettu nimi eivät ole sama asia, vaikka ne liittyvät toisiinsa tiiviisti. Kuva: Joseph Kosuth, One and Three […]

Kuvaillessa omia työtapojamme tuomme esille yleensä nykyisessä tai edellisissä työtehtävissä opittuja taitoja. Korostamme myös vallitsevan työkulttuurin ihanteita. Kyse on siitä, että sopeutamme toimintamme työrooliin, -yhteisöön ja -ympäristöön sopivaksi. Haluamme näin osoittaa olevamme hyvä työntekijä joko nykyiselle työnantajalle tai haettaessa uutta työpaikkaa. Sanoitamme olevamme jotain, jotta voisimme täyttää ulkoapäin tulevia odotuksia ja osaamisvaateita. Tämä on inhimillistä […]

Työnohjauksen ja organisaatiotyön ajatteluklubissa käytiin keskustelua siitä miksi älykkäät ihmiset ja ryhmät tekevät vähemmän viisaita päätöksiä vuorovaikutuksessa. Organisaatioiden vuorovaikutuksen ytimessä tapahtuu usein ilmiö, jota emme tule helposti tiedostaneeksi. Vaikka tarkoitusperät olisivat parhaat mahdolliset, tunnelma olisi positiivinen ja ryhmässä olisi yllin kyllin osaamista, ihmisten välinen vuorovaikutus itse asiassa kaventaa kollektiivista ajattelua. Kyse ei ole kuitenkaan kenenkään […]

Muutos kuormittaa työntekijöitä, vaikka uudistuksen suunta olisi oikea. Arkikielessä puhutaan muutosvastarinnasta, mutta yhä useammin huomio kiinnittyy muutoskuormaan. Siihen, mitä työntekijä joutuu käsittelemään muutoksen keskellä. Käsitteellä ei ole vielä vakiintunutta määritelmää, mutta se kuvaa ilmiötä, jonka monet tunnistavat työelämästä. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston kaksivuotisessa hankkeessa seurattiin 13 vanhustyön tiimin matkaa kohti yhteisöohjautuvuutta. Hankkeen aikaan hyvinvointialueisiin siirtyminen […]

Elämään kuuluu unennäkö. Unien ajatellaan yleisesti olevan omia, yksityisiä ja näkijäänsä palvelevia. Social Dreaming on menetelmä, jossa unista tulee jakamisen kautta yhteisiä. Unen maailma ja kokemus kohtaa ja kasvaa muiden ihmisten unien kanssa. Myyteissä, uskonnoissa ja kansanperinteessä unilla on tärkeä merkitys. Enneunet ovat olleet osa kulttuuria. Nykyään unia kerrotaan aamupalapöydässä ja työpaikan kahvihuoneessa. Niihin suhtaudutaan […]

Ihmeellinen, jokaöinen käyttöliittymämme omaa egoamme laajempaan todellisuuteen on ihmisen (ja eläinten?) ominaisuus. Tekoäly ei nuku, se pystyy olemaan vain päällä tai ei-päällä, ei unen villissä välitilassa. AI:llä ei ole sisäistä kokemuksellista maailmaa, kehoa ja tunteita, joista unet kumpuavat. Nämä kaikki ovat myös kuvittelukykymme perusta. Kuvittelukyky on ihmisenä olemisen ydintä, luovuuden, taiteen ja innovaatioiden lähde.  Viime […]

28.10. 2025 Nimeni on Katri Kariola ja opiskelen työnohjauksen peruskoulutuksessa Metanoia Instituutissa. Aloitan täällä Metanoian artikkeleissa työnohjausopiskelijan päiväkirjan, jonka kautta reflektoin omaa matkaani työnohjaajaksi kasvamisessa. Koulutusta on takana reilu kuukausi ja lähiopetuspäiviä neljä. Alku­matka on ollut innostava, ja odotan jo seuraavia lähipäiviä – palapeli rakentuu askel askeleelta kahden vuoden aikana. Ryhmässämme todettiin, että koulutuksen lähipäivät […]

Opiskelua työnohjaajaksi usein innoittavat kannattelevat kokemukset omista työnohjauksista. Opiskelu on monipolvinen tutkimusmatka, jossa aiempi osaaminen ja uudet taidot kehittyvät työnohjaajan ammatti-identiteetiksi. Metanoia Instituutista valmistuu vuodenvaihteessa uusia työnohjaajia, kahden vuoden opintokokonaisuus on suoritettu. Annukka Lauho yllättyi, kun opinnot eivät olleetkaan perinteistä pulpetin ääressä pänttäämistä. – Opiskelu työnohjaajaksi oli erilaista kuin odotin. Vuorovaikutuksellisuus oli yllättävää,  opiskelijat olivat paljon äänessä. […]

Elämässä tulee hetkiä, jotka edellyttävät osaamisen vahvistamista, uuden oppimista tai jopa alan vaihtoa. Voi olla aika laajentaa osaamista työnohjaajaksi tai organisaatioanalyyttiseksi konsultiksi. Henkilökohtainen muutos saa alkunsa, kun työtehtävät eivät tarjoa aikaisemman kaltaista onnistumisen tunnetta. Ratkaisu uuden oppimiseen voi löytyä sieltä missä kokee tarpeen kehittyä. Työelämä on rajaton oivallusten aarreaitta. Työnohjaajan tai organisaatioanalyyttisen konsultin koulutus mahdollistaa […]

Ihminen kykenee asettamaan tavoitteensa tarkasti ja toimimaan päämäärätietoisesti. Suunnitelmallisuus on inhimillinen perusvoima. Sen avulla saa aikaan paljon, minkä kiistattomana todisteena ovat tämän päivän tieteen ja teknologian saavutukset. Koska suunnitelmallisuus tuottaa niin tehokkaasti tuloksia, voimme erehtyä uskomaan, että myös aikaansaannostemme vaikutukset olisivat meidän käsissämme. Niihin meidän kontrolli- tai edes kuvittelukykymme ei kuitenkaan ulotu. Ajatellaanpa vaikkapa teknologian […]

Ammattiliitot voivat tulevaisuudessa olla tarjoamassa työnohjausta. Työkyvyn ylläpito, ammatti-identiteetti ja sujuva työelämä ovat sekä työnohjaajien että ammattiliittojen intresseissä. Jaakko Kämäräinen toivottaa työnohjauksen tervetulleeksi taide- ja kulttuurialoille. Työnohjauksen tarjoaminen ammattiliittojen kautta on loistava ajatus, sillä työnohjaukselle on valtava tarve. – Muusikkojen liitossa työnohjauksesta pyritään luomaan osa liiton muuta jäsenpalvelua, kertoo freelancekoordinaattori Jaakko Kämäräinen. Kämäräinen soittaa bassoa […]

Työyhteisö ilman johtajaa voi tuntua aluksi luonnottomalta ajatukselta, niin syvään meihin on juurtunut ajatus, että johtaja kuuluu työyhteisöön. Työntekijät hallitsevat tehtävänsä, mutta päätösten kierrättäminen pomon kautta vie aikaa. Voisiko olla toisin? Työkulttuuri on jumissa perinteisessä johtamismallissa. Hierarkkisissa organisaatioissa työmotivaatio ja hyvinvointi ovat keskimäärin alhaisempia kuin itse- ja yhteisöohjautuvissa organisaatioissa. Huono johtaminen on yleinen syy vaihtaa […]

Aivot ovat toiminnaltaan kokonaisvaltainen järjestelmä. Ne kaipaavat kaoottisessa arjessa rauhaa ja hiljaisuutta. Hiljaisuudessa ja rauhassa ne odottavat toimintaa. Työtaakan alta ne kurottavat lepoon ja levosta kohti aktiivista toimintaa. Sosiaaliset tilanteet väsyttävät, samalla kun yksinäisyys ahdistaa. Työnohjauksella voidaan helpottaa aivojen ristiriitoja.  Aivot etsivät tasapainoa, mutta lyhyitä hetkiä pidempään ne eivät viihdy toimettomina. Aivoille luontaista on muutos, […]

”Olen minä niin kovasti ajatellut. Ollut utelias. Kokenut innostusta ja oivaltamisen iloa. Eksynyt ja astunut ansaan. Kadottanut hetkellisesti merimerkit sumussa. Mutta niin olen vaan matkaa jatkanut. Tunnistaen ja tunnustaen, että edessä ei odota satama, vaan aava valtameri. Minulla on paljon nähtävää ja opittavaa. Jotain uutta on kehkeytymässä.” Näin kirjoitti Nina Kaukoranta työnohjaajaopintojen opinnäytetyön loppuun. Hän oli saattamassa […]