Unien tutkiminen on enenevää kiinnostusta herättävä asia.  Uniin fokusoivat ryhmämuotoiset työtavat ovat käyttökelpoisia niin itsetuntemuksen kehittämisessä kuin yhteisöllisten kysymysten tarkastelussa. Unia hyödynnetään myös syventävien koulutuksen ja organisaatioiden kehittämisen areenoilla.

Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tutustua kahteen elinvoimaiseen työtapaan unien hyödyntämiessä: Ulmanilaiseen uniryhmätyöskentelyyn ja Social Dreaming -menetelmään. Tapahtumassa saat omakohtaisen kokemuksen molemmista työtavoista sekä tietoa molempien menetelmien keskeisistä periaatteista.

Päivää ohjaavat ullmanilaisen uniryhmätyöskentelyn kouluttaja Virva Nyback ja Social Dreaming tapahtumia ohjaava Risto Puutio.

Tapahtuman hinta 240 € +alv. Ilmottautuminen tapahtumaan 13.1.2020 mennessä.

Paikka: Helsinki (tarkempi osoite ilmoitetaan myöhemmin)

Tiedustelut Risto Puutio, 0400-545519

Järjestäjä pidättää oikeuden seminaarin perumiseen ilmoittautumistilanteen perusteella. 12.1.2020 jälkeen tulleet osallistujien peruutukset veloitetaan täysimääräisenä.

Lue lisää menetelmistä ilmoittautumislomakkeen alapuolelta.

ILMOTTAUTUMISLOMAKE

 

 

Ullmanilainen uniryhmämenetelmä  (Virva Nyback, ullmanilaisen uniryhmätyöskentelyn kouluttaja, symbolidraamaterapeutti, TRO-ohjaaja, työnohjaaja STOry, organisaatiokonsultti FINOD ry)

Ullmanilainen uniryhmätyöskentely on ei-konfrontatiivinen menetelmä ymmärtää unen merkitystä ja yhteyttä arjen kontekstiin.  Unissa ihminen on deffenseistä vapaa  ja katselee omaa elämää vapaasti.  Uni tahtoo unennäkijälle aina hyvää.  Se ei selittele, ei valehtele. Se on.  Sen logiikka on valvetodellisuuden sosiaalisista lainalaisuuksista vapaa tutkiva tila.  Sen kieli on unohdettu kieli, samalla tuttu ja tuntematon.  Uni on sisäinen terapeutti ja työnohjaaja, se kutsuu syventävään itsetuntemukseen ja avaa ovia toisten yhteyteen sille, joka lähtee unien oppiin.

Ohjaustyössä unien tutkiminen on arvokas työkalu.  Professori, psykiatri ja kliininen unitutkija Montague Ullman kehitti strukturoidun menetelmän unen kuvakielen integroimiseen arkitodellisuuden ja oman elämän kokemuksiin.   Rakenne on unen näkijän integriteetin vartija, samalla luovuuden ja oivallusten väline.

Uniryhmätyöskentely on hidastempoista ja refleksiivistä.  Seminaaripäivässä avaan ullmanilaisen uniryhmätyöskentelyn perusteita.  Toive on, että ryhmässä saamme kokemuksen yhden unen käsittelystä ryhmässä.  Pelkän teorian esittely on kuin yritys kuvata miltä hyvä viini maistuu, tuoksuu ja tuntuu.  Vain itse maistamalla tietää mistä kertoja puhuu.

.

Social Dreaming -menetelmä (Risto Puutio, organisaatioanalyytikko, erikoispsykologi, PsT)

 Social Dreaming -mentelmä on unien jakamisen ja niiden yhteisen kuuntelemisen työmuoto, jonka pohjana toimii niin unien kuin jaettujen kokemusten assosiatiivinen yhdistely. Social Dreaming -seminaarissa tarkastelun kohteena on uni itsessään ja useiden unien muodostama kokonaisuus – ei unennäkijä tai hänen persoonansa.

Social Dreaming -menetelmässä unen merkitysmaailmaa lähestytään arvostaen ja kuunnellen. Työstä saadun kokemuksen perusteella unet alkavat ”keskustella toistensa kanssa”. Näin henkilökohtaisena koettu löytää yhteisöllisiä kytkentöjä ja omaa persoonaa laajempia tulkinnan horisontteja. Uni voi avautua niin ryhmässä syntyvän todellisuuden, ammatillisten dilemmojen, ympäröivän yhteiskunnan tai globaalien haasteiden näkökulmista. Unen avaamia uusia merkityksiä ei kuitenkaan pyritä ”lukitsemaan”, vaan tavoitteena on avoimuus uusille merkityksille ja ymmärryksille. Tämä haastaa ryhmää laajentamaan ajatteluaan, ja näin tekemällä lisää osallistujan kykyä syventää henkilökohtaista ymmärrystään.

Social Dreaming –menetelmä on lähtöisin Tavistock Instituutista Lontoosta, jossa Gordon Lawrence kehitteli työmuotoa 1980-luvulla. Lawrence omaksui Wilfred Bionin ajattelusta menetelmään idean tarkastella yksilöllisiä mielen kuvia laajemman systeemin näkökulmasta . Lawrencen oivallus oli siirtää huomio unennäkijästä itse uneen ja unien väliseen vuoropuheluun. Tätä varten hän loi rakenteen, unimatriksin, jossa tyhjän tilan luoma vapaus ja assosioiva vuoropuhelu voivat yhdistyä.