Risto Puutio 18.2.2022
Blogisarja etätyönohjauksen vuorovaikutustutkimuksesta jatkuu:
Etäajan työnohjauksissa tutuksi tullut tilanne: osallistujat ilmaantuvat yhteiseen työskentelyhetkeen omilta ruuduiltaan, kuka työpaikaltaan, kuka kotoaan käsin. Emme ohjaajina tiedä, kuka heistä hyppää virtuaalitilaan suoraan toisesta kokouksesta tai juuri päättyneestä asiakastilanteesta tai kuka on voinut rauhassa orientoitua alkavaan ohjauskeskusteluun.
Tutkimusaineistossa havaitsimme, että ohjausta edeltävillä olosuhteilla on yhteys ohjauksen koettuun toimivuuteen. Mitä kuormittavammaksi osallistujat kokivat ohjausta edeltäneen työtilanteensa, sitä heikommaksi he arvioivat työnohjauskeskustelun yhteistyösuhteen. Arjen tiivistahtisuus vaikuttaa siten myös ohjausvuorovaikutuksen kokemukseen.
Havainto nostaa esiin kysymyksen, kuinka voimme auttaa ohjattaviamme siirtymässä: irtautumaan edellisestä työskentelystä ja tulemaan läsnä olevaksi työnohjaukselle. Tunnistimme tutkimusaineistostamme kolme keinoa onnistuneelle siirtymälle ryhmätyönohjaustilanteissa.
Siirtymän kysymykset nostavat laajemmin esiin sosiaalisen kontrollin merkityksen etäpalavereissa. Koska etäyhteys ei tuota samanlaista, välitöntä osallistumista säätelevää kontrollia, tarvitaan erillisiä tekoja vahvistamaan osallisuutta. Etätilanteiden alut viestivät parhaimmillaan välittämisestä: siitä, että tulemme yhteen jakaaksemme tärkeitä asioita ja oppiaksemme yhdessä!
– –
Metanoia Instituutti on mukana etäyhteydellä toteutettavan ryhmätyönohjauksen vuorovaikututusta tarkastelevassa tutkimushankkeessa, jossa analysoidaan yksityiskohtaisesti keskusteluiden vuorovaikutusta, koettua hyödyllisyyttä ja kuormittavuutta, sekä mitataan osallistujien sykettä. Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa Jyväskylän yliopiston osalta on mukana tutkijaryhmä, johon kuuluvat apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri, projektitutkija Mikko Pohjola, dosentti Miriam Nokia sekä yliopisto-opettaja Joona Muotka. Hankkeessa on mukana myös Oulun yliopisto. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.